Hanna Morre<p>Aloitin Instagramin puolella pienen postaussarjan kirjasarjan kirjoittamisesta ja oikeastaan voisin jakaa sitä tännekin.</p><p>Korostan jo nyt sitä, että tämä on minun tapani ja juuri Lakerta-sarjan kirjoittamista koskeva. En yritä sanoa, että kaikkien pitää tehdä näin tai että tämä on ainoa oikea tapa.</p><p>Lakerta on ensimmäinen oma sarjani*. Olen kustannustoimittanut useita sarjoja ja lukenut vielä useampia, mutta vasta nyt kirjoitan sellaista itse.</p><p>Vaikka olen suunnitellut jo mitä teille kerron, niin olen toki avoin kysymyksille. Mitä haluaisit tietää sarjan kirjoittamisesta?</p><p>(*Itse asiassa Vastatuulen lohikäärmeelle on kysytty jatkoa ja olen sitä varovaisesti suunnitellutkin, mutta lähtökohtaisesti sen ei ollut tarkoitus olla sarja.)</p><p>Postaussarjan ensimmäisen osan julkaisin tänään ja se koskee kysytyintä asiaa, eli juonta ja sen suunnittelua etukäteen.</p><p>Suunnittelenko (ja kuinka tarkkaan) koko juonen heti kerralla?</p><p>Osuuskummassa kustannuspäätökset tekee kustannusneuvosto. Sarjan julkaisupäätöksen edellytyksenä oli, paitsi ensimmäisen osan käsikirjoitus, myös kirjakohtaiset synopsikset ja ison juonen kulku.</p><p>Olin aluksi kauhuissani. Mistä minä muka tiedän mitä tapahtuu?! Kustannustoimittajanakaan en ole saanut tällaista koko sarjan kattavaa suunnitelmaa (paitsi kerran, mutta silloin kyse oli toiselle kustantamolle tekemästäni lausunnosta).</p><p>Nyt kun ajattelen suunnitelman pakollisuutta, niin olen vain kiitollinen. Työ kannatti, koska kokonaisuutta on nyt helpompi rakentaa ja hahmottaa. Neuvostossakin tiedetään, että kirjoittaessa tarina käytännössä aina vähän elää eikä synopsis toteudu 100 % tarkkuudella, mutta silti minulla on askelmerkit joita seurata. Arvelen tällä hetkellä, että noudatan synopsista 80 %:sesti.</p><p>Asiaa juonesta on niin paljon, että puhutaan nyt ensin isosta juonesta.</p><p>Iso juoni on koko sarjan pointti. Fantasiassa usein pelastetaan maailma tai valtakunta nyt vähintään, eikä Lakerta ole poikkeus. Lakertan kohdalla iso juoni syntyi oikeastaan viimeisenä. Olen henkilövetoinen kirjoittaja, joten hahmojuonet syntyvät usein ensin.</p><p>Kirjoittajana (ja lukijana) en pistä isolle juonelle paljoakaan painoarvoa, mutta täytyyhän sen olla kunnossa. Se on kuin kehys, joka pitää koko tarinan kasassa eikä sitä sovi vähätellä, mutta kaikki muu kiinnostaa enemmän.</p><p>Ison juonen olen pääpiirteissään suunnitellut etukäteen, mutta on siinä vielä aukkojakin. On vain luotettava siihen, että tarina kertoo ratkaisut edetessään. En myöskään hirttäydy suunnitelmaan. Jos tulee parempia ideoita, niin totta kai tartun niihin.</p><p>Iso juoni määrittää myös Lakertan osien ilmestymisjärjestyksen. Alun perin havittelin, että sarjan osat olisivat viimeistä lukuunottamatta vapaassa järjestyksessä luettavia (vrt. Rileyn Seitsemän sisarta -sarja), mutta ison juonen kannalta se osoittautui turhan hankalaksi. </p><p>Heräsikö ajatuksia? Kysymyksiä?</p><p><a href="https://mementomori.social/tags/kirjoittaminen" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjoittaminen</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/kirjailijanelamaa" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjailijanelamaa</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/lakerta" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>lakerta</span></a></p>